keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Ysiluokkalaiset tutustumassa

Tuupalan koulun 9-luokkalaiset tutustuivat tänään lukion tiloihin, oppiaineisiin ja opettajiin. Liikuntasalissa oli ensin yhteinen aloitustilaisuus, jossa katsottiin koulun esittelyvideo ja arvottiin yllätyspalkintoja. Koulun uusi, hieno esittelyvideo ei valitettavasti ehtinyt valmistua vielä tähän tilaisuuteen, mutta muutaman vuoden ikäinen, Viniden biisiin sovitettu video on edelleen yhtä hyvä kun ensimmäisen kerran nähtynä!

Tutoreita, rehtori ja esittelyvideo.

Sen jälkeen kouluun tutustuttiin viidessä ryhmässä, jotka kiersivät koulun tutoreiden johdatuksella vieraillen kuudessa eri luokassa.  Luokissa oli erilaisia esittelypisteitä, joissa opiskelijat ja opettajat esittelivät omia oppiaineitaan.

Psykologian esittelymateriaalia

Lisää psykologian materiaalia

Aleksi kertoo, miksi lukion biologia on kiinnostavaa.

Psykologian esittely-Prezi

Bändikurssi esitti yhden biisin.

Historian esittelyä käytännön harjoituksella...muumio!

Tulossa toinen muumio!

Kasvot myös piiloon vessapaperin alle.

Iloinen muumionalku! :)

Toivottavasti onnistuimme esittelemään lukiotamme monipuolisesti ja kiinnostavasti! Ainakin zombie-testiin oli ajoittain jopa jonoa ja muumioillakin näytti olevan hauskaa! :)

perjantai 25. tammikuuta 2013

Lukion tyylitaiturit, osa 5

Viidentenä tyylitaiturina esittelen itseni: Aleksi Rinne, lukion biologian, maantieteen ja terveystiedon opettaja sekä vararehtori.


Kuvassa näkyvät vaatteet ovat käytettyinä ostettuja. Poikkeuksena äidin kutomat (Kuhmon vaakunakuvioiset!) villasukat ja uutena ostettu vyö. Muutkin vaatteeni ja tavarat ylipäänsä ovat lähes täysin käytettyinä ostettuja lukioajoiltani saakka. Uutena kaupoista tarttuu mukaan ainoastaan sukat, alusvaatteet, urheiluvaatetus ja pääosaltaan myös kengät. Huonekalut, tietokone, auto, yms. on myös käytettyä - ja maailma pelastuu.

Suosin yliopistokaupunkien kirpputoreja, koska niiden asiakkaat ovat tyylitajuisia opiskelijoita. Yleisenä ajatellaan, että kirppareilta löytyy vain kuolinpesistä jääneitä edestä keltaisia ja takaa ruskeita alusvaatteita. Kai sieltä niitäkin saa, jos tykkää, mutta itse suosin kuvan kaltaisia vaatteita.

Vaatteiden hintoja ja ostopaikkoja en tarkasti muista muuta kuin takin osalta: 5 euroa oululaisesta kirpputorista kolme vuotta sitten. Farkut ja neule ovat luultavasti Lahden Lanttila- kirpputorilta. En tosin muista, että olisin kirpputoreilta ostanut yli 5 euron vaatekappaletta, joten uskoakseni neule, farkut ja takki ovat olleet yhteishinnaltaan alle kympin. Esim. Jyväskylän Ekocenteriltä vaatteita ostetaan kiloittain. Ei siinä paljoa paita maksa.

Käytettynä ostetut vaatteet ei suinkaan ole ainoa peruste mielenterveyteni arvioimiselle: olen myös innostunut muusta minimalismiin, downsizingiin sekä slow-ajatteluun liittyvistö seikoista. Pyrin pitämään elämän suhteellisen minimaalisena. Alastomana tänne synnyttiin eikä paljoa enempää lopulta viedä mennessämme... Alla on (tarkoituksella epäselvä) kuva lähes koko omaisuudestani:


Kuten kuvasta näkee, minulla on ainoastaan lempivaatteita. Mihin tarvisin muita? Toki muutakin omaisuutta löytyy: työkaluja, perheen yhteinen auto, pari metsästysasetta, polkupyörä, suksia jne., joita en makuuhuoneen kaapissa pidä.

Vaatekappaleita ostan vain silloin, kun edellinen kuluu puhki. Puhkikuluneetkin korjaan ompelemalla (kuten kuvan neulekin on korjailtu). Mauno Koivisto parsi sukkiaan presidenttinä ollessaankin, mikä sinun esteesi on? Vaatteiden poisheittämistä ei tapahdu kovin usein: lempipaitani, New Zealand All Blacks-pelipaita, on ostettu 11 vuotta sitten ja sitä voisi edelleen käyttää vaikka auton hinausköytenä. Silloin kun ostan uuden vaatteen, luovun vastaavasta vanhasta, jottei vaatteiden määrä lisäänny. Vien poisheitettävän vaatteen Fidan kirpputorille, mikäli se on tarpeeksi hyvänlaatuinen, toivottomassa kunnossa olevat heitän roskiin.

Harrastuksia tällä hetkellä on lähinnä urheilemisen puolelta pienriistan metsästys ja hyötyliikunta sekä seurakuntatoiminta. Muuhun ei ole aikaa neljän alle kouluikäisen lapsen kanssa. Ei metsäänkään aina tarvi mennä autolla: kävin usein Kantturavaaralla reilun 16km päässä fillarilla ase selässä, kävelin lintujen perässä 6h ja poljin takaisin. Yleisempi metsästysmuoto tuntuu olevan gore-texeissä auton takakonttiin nojailu hirvipassissa, mikä ei minua sytytä. Työmatkat kuljen tätä nykyä juosten. Aikaa kuluu suuntaansa suihkun kera alle 25min, juoksua tulee viikkoa kohti 22-37km riippuen reittivalinnasta. Tuota enempää en viitsi juosta, sillä painan noin 0,09 tonnia ja nivelet ovat kovilla paljosta juoksemisesta. Hiihtäminen ja nyrkkeileminen on mukavaa silloin kun löytyy aikaa.

Lisää häiriintynyttä pohdintaa kulutukseen liittyen löydät yhdeltä opetussivustoltani: näin planeetta pelastuu! Tätä samaa saat kuulla vähintään tarpeeksi oppitunneillani, mikäli aihe liittyy vähänkään kestävään kehitykseen :)

torstai 24. tammikuuta 2013

Tehdään teatteriesitys -kurssi


Kuhmon yhteislukion opiskelijat voivat lukioaikanaan osallistua monenlaisiin musiikki- ja tanssiprojekteihin. Esimerkiksi muutama vuosi sitten esitettiin paljon kehuja saanut Toivo-musikaali ja nyt huhtikuussa on tulossa ”MuTa-projekti” –työnimellä kutsuttava esitys. Kyseessä on musiikin ja tanssin yhteisprojekti, jossa kerrotaan rakkaustarina musiikin ja tanssin välityksellä.

MuTa-projektin tanssiharjoitukset.

Tulevana lukuvuonna (2013-2014) lukiolaisille, KAO:n opiskelijoille ja yläkoulun oppilaille on tarjolla yhteinen teatteri-ilmaisun kurssi. Kurssilla harjoitellaan ja esitetään näytelmä "Ammutaanhan hevosiakin" (Horace McCoy). Tekstin dramatisoinnista vastaa kurssin vetäjä ja näytelmän ohjaaja Erkki Kähkönen.

Näytelmä kertoo nuoresta parista, joka osallistuu kuukausia kestävään tanssikilpailuun, minkä palkintona on rahaa ja julkisuutta. Teksti on kirjoitettu 1930-luvulla, mutta siinä esiintyvät asiat kuten kuuluisuuden tarve, ahneus ja yksilön tekemät valinnat ovat nykyäänkin ajankohtaisia. Tarkoitus ei ole tehdä historiallista näytelmää, vaan sellainen teos mikä puhuttelee ihmistä tässä ajassa.

Puherooleja on alustavasti noin kymmenen mutta innostuksen mukaan dramaturgiaan voidaan tehdä muutoksia. Sukupuolijakauma rooleissa voi olla mitä vain, riippuen tietysti myös kurssille osallistuvista nuorista.

Esitykseen tarvitaan myös bändi, jonka rakenne on vielä avoin. Bändi voi koostua vaikkapa viidestä kitaristista ja yhdestä trumpetistista. Esityksessä käytettävät kappaleet voivat olla jo olemassa olevia tai ne voidaan myös säveltää lukion musiikkilinjan kurssien puitteissa. Opiskelijat voivat myös halutessaan osallistua näytelmän lavastuksen ja puvustuksen suunnitteluun.

Kaiken kaikkiaan koko kurssin ajatuksena on, että opiskelijat saavat itse osallistua tahtomallaan panoksella näytelmän tekoon ja että työskennellessä olisi hyvä ja keskusteleva ilmapiiri, missä kaikki oppisivat teatteriesityksen tekemisestä.

MuTa-projektin tanssijoita.

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Puolalaisia vieraita

Kansainvälinen Comenius-projektimme jatkui 13.-17.1.2013 puolalaisten yhteistyökumppanien vierailulla. Kaksi oppilasta, Paulina ja Malwina ja heidän englannin opettajansa Lukasz tulivat isäntäperheisiin sunnuntai-iltana Gdanskista, Puolasta.


Oppilaat olivat maanantaiaamun oppitunneilla, jonka jälkeen oppilaat ja opettaja lähtivät majoittajaoppilaiden, Assin ja Elinan, ja Comenius-projektissa olevan vararehtorin/opettajan Aleksin kanssa kaupunkikierrokselle. Kierroksella käytiin talvisotamuseossa, pajakkakoskella, kirjastossa, Kuhmo-talolla ja Juminkeossa.  Illalla oppilaille oli tapaaminen muiden Comenius-projektissa olevien oppilaiden kanssa.


Tiistaina puolalaiset tapasivat Kuhmon kaupunkinjohtaja Eila Valtasen. Iltapäivällä puolalaiset olivat majoittajaoppilaiden ja Aleksin kanssa retkellä Kalevalakylässä. He laskivat mäkeä, hiihtivät ja paistoivat makkaraa.


Keskiviikkona Saara ja Erika Comenius-projektista, puolalaiset ja koulumme Venäjältä tulleet oppilaat keskustelivat siitä, kohdellaanko venäläisiä opiskelijoita tasa-arvoisesti koulussamme, ja muutenkin heidän täällä olemisestaan ja elämisestään.


Iltapäivällä oli jäähyväisillallinen, joka valmistettiin KAO:n kotitalousluokissa. Valmistukseen osallistuivat melkein kaikki Comenius-ryhmästä ja puolalaiset.


Torstaina puolalaiset tapasivat pikaisesti kansanedustaja Paula Lehtomäen, joka kävi koulullamme. Tämän jälkeen puolalaiset lähtivät takaisin Puolaan. Muut projektiin osallistuvat opiskelijat haastattelivat Paulaa.



Paulinan ja Malwinan mielestä matka Kuhmoon oli mielenkiintoinen ja hyvinjärjestetty. Ihmiset täällä olivat heille ystävällisiä ja majoittajaperheet todella mukavia. Erityisesti he pitivät suomalaisesta koulujärjestelmästä, suomalaisesta talvesta ja karjalanpiirakoista. Kuhmoa he kuvailivat pieneksi mutta kauniiksi kaupungiksi. Lisäksi kirjasto ja Kuhmo-talo olivat heidän mielestään hienoja rakennuksia.


Kaikenkaikkiaan vierailu oli mukava ja sujui hyvässä hengessä. Odotamme mielenkiinnolla projektin jatkoa tänä keväänä Saksaan suuntautuvan matkan merkeissä.

torstai 17. tammikuuta 2013

Alumni Outi Ohtosen mietteitä


Esittelemme blogissamme lukiomme entisiä opiskelijoita ja heidän elämäänsä/opiskeluaan lukion jälkeen. Nyt vuorossa on Outi Ohtonen, joka antaa nykyisille lukiolaisille paljon hyödyllisiä vinkkejä. Outi kertoo seuraavaa:

Kirjoitin ylioppilaaksi Kuhmon yhteislukiosta keväällä 2006. Olen ollut aina kiinnostunut monista, erilaisistakin asioista, eikä minulla ollut vielä abivuonnakaan selkeää ajatusta siitä, mitä haluaisin opiskella tai tehdä tulevaisuudessa työkseni. Kuitenkin jo peruskoulussa erityisesti kansainväliset asiat ja toiminta olivat kiinnostaneet minua, ja suosikkioppiaineisiini kuuluivat muun muassa kielet, maantieto ja uskonto.

Opiskelin lukiossa kaikkia tarjolla olleita vieraita kieliä – pitkän oppimäärän englantia ja saksaa, keskipitkän ruotsia sekä lyhyen ranskaa ja venäjää. Toisen lukiovuoden keväällä vietin muutaman viikon Pohjola-Nordenin stipendiaattina Ahvenanmaalla sekä Ruotsissa ja kesällä Lions Clubin nuorisovaihdossa Saksassa. Molemmat matkat olivat mukavia kokemuksia, jotka myötävaikuttivat mielenkiinnonkohteitteni vahvistumiseen. Vieraat kulttuurit kiinnostivat minua, ja viihdyin monikansallisessa toimintaympäristössä.

Kiinnostuksenkohteeni ja ainevalintani johtivat siihen, että minusta tuntui lukion jälkeen luonnolliselta hakea opiskelemaan kieliä. Halusin kokeilla yliopisto-opintoja ja ajattelin, että kielitaidon kartuttaminen ei menisi hukkaan, vaikka myöhemmin vaihtaisin alaa. Sain opiskelupaikan muutamasta eri yliopistosta ja oppiaineesta, joista valitsin venäjän kielen ja kirjallisuuden Helsingin yliopistossa. Olin opiskellut kieltä vain kaksi vuotta ja halusin oppia sitä lisää. Venäjä kiehtoi minua yhteiskuntana ja kulttuurina, ja tiedostin itänaapurin ja sen kielen osaamisen merkityksen Suomelle. Vaikka pidin valintaani aluksi väliaikaisena, nyt reilu kuusi vuotta myöhemmin takanani on viides työrupeama Venäjällä ja "virallistamista" vaille valmis filosofian maisterin tutkinto.    

Kaiken kaikkiaan olen viettänyt Venäjällä opiskeluajastani vähän yli vuoden. Keväällä 2007 suoritin pääaineen opintoihin kuuluvan pakollisen kieliharjoittelun Pietarin ja kesällä 2009 vapaaehtoisen Tverin valtiollisessa yliopistossa. Kieliharjoittelujen lisäksi olen työskennellyt useaan otteeseen Suomen Moskovan-suurlähetystön kansalaispalveluyksikössä. Kansalaispalveluyksikkö palvelee passi- ja viisumiasiakkaita, ja yksikön kausiapulaisena toimenkuvaani on kuulunut muun muassa erilaisia asiakaspalvelutehtäviä vastaanotossa ja puhelimitse. Suurlähetystö Moskovassa on Suomen ulkomaan edustustoista suurimpia, ja työni kautta olen päässyt seuraamaan myös talon muiden yksiköiden toimintaa, joka on isossa ja merkittävässä edustustossa monipuolista.          

Moskovanjoen rantaa lähetystön läheltä

Työt Moskovassa ja sivuaineopintoni veivät minut kesällä 2011 Varsovaan, missä työskentelin Suomen Varsovan-suurlähetystön korkeakouluharjoittelijana. On tavallista, että venäjän kielen opiskelijoita kannustetaan opiskelemaan myös muita slaavilaisia kieliä. Slaavilaiset kielet muistuttavat toisiaan siinä määrin, että yhden pohjalta on verrattain helppo oppia toista. Tällä perusteella ensimmäiseksi kandidaatin tutkintoni sivuaineeksi valikoitui länsi- ja eteläslaavilaisten kielten ja kulttuurien oppiaine, jonka linjavaihtoehdoista valitsin puolan kielen ja kulttuurin. Puola kuuluu länsislaavilaisiin kieliin eikä ole kaikkein läheisintä sukua itäslaavilaiselle venäjälle, mutta kielten rakenteessa ja sanastossa on paljon samankaltaisuuksia.  Puolalla on noin 40 miljoonaa äidinkielistä puhujaa, ja tuolloin tuoreehko EU:n jäsenvaltio kiinnosti minua ennen muuta historialtaan ja kulttuurielämältään rikkaana maana.
Varsovan kulttuuri- ja tiedepalatsi

Opintojen edetessä ehdin jo miettiä, tarvitsisinkohan puolaa koskaan mihinkään, mutta loppujen lopuksi sain kielitaidon kautta mieluisan harjoittelupaikan ja arvokasta työkokemusta. Lähetystöharjoittelijana pääsin hyödyntämään paitsi puolan osaamista myös yhdistämään sitä monipuolisesti muihin sivuaineisiini, yleiseen valtio-oppiin sekä alue- ja kulttuurintutkimukseen, jota olen opiskellut Venäjä ja Itä-Eurooppa suuntautumisena. Harjoittelu Varsovassa kokosi kivasti koko tutkintoni, ja siitä tuli osa maisterivaiheen työelämäopintojani.

Korkeakouluharjoittelijana päätehtäväni oli puolalaisen median seuranta. Osallistuin Puolan sisä- ja ulkopolitiikasta sekä EU-asioista raportointiin. Kirjoitin mediakatsauksia ja taustamuistioita ja edustin Suomea erilaisissa kokouksissa ja konferensseissa. Moskovaan verrattuna muutaman virkamiehen suurlähetystö Varsovassa on pieni, ja satuin harjoitteluun ajankohtana, jolloin Puolassa tapahtui paljon ja maa oli monestakin näkökulmasta erityisen mielenkiintoinen. Kaikki tämä teki harjoittelustani mielekkään. 

Pietarissa Gribojedovin kanavalla.

Ulkoasianhallinnossa työskenteleminen on kartuttanut paitsi oman alan työkokemusta myös mahdollistanut opintojeni kohdealueiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin tutustumisen sekä kielitaidon käyttämisen ja kehittämisen autenttisessa ympäristössä. Ulkosuomalaisten puitteet ovat poikkeukselliset ja työyhteisöt tiiviitä. Itselleni ulkomailla työskentelyn suurimpia rikkauksia ovatkin ehdottomasti olleet tapaamani mielenkiintoiset ihmiset ja ihmissuhteet, joita olen heidän kanssaan solminut.

Vaikka ulkomaille lähteminen tai siellä oleminen ei ole aina helppoa, suosittelen hakeutumaan opiskelijavaihtoon tai ulkomaanharjoitteluun opintojen aikana. Vieraassa yhteiskunnassa eläminen rikastuttaa ajattelua ja on mahdollisuus kielitaidon hankkimiseen tai kehittämiseen varsin tehokkaalla tavalla. Kieliä ei todellakaan tarvitse opiskella päätoimisesti tai osata täydellisesti, jotta niistä voisi olla konkreettista hyötyä myös työelämässä. Mikäli minulta kysyttäisiin, kehottaisin kielistä ja niiden opiskelusta (missä tahansa muodossa tai laajuudessa) kiinnostuneita panostamaan suomalaisesta näkökulmasta eksoottisten ja puhujamäärältään suurien kielten kuten kiinan tai venäjän opintoihin. Niiden lisäksi muiden maailman puhutuimpien ja niin ikään YK:n virallisten kielten − englannin, ranskan, espanjan tai arabian − hyvä taito ja toisen kotimaisen osaaminen on varmasti hyödyksi ja keino erottua työmarkkinoilla monella alalla.

Juhannuksena Tverin Karjalassa

Vieraista kielistä ja niiden osaamisen merkityksestä puhuttaessa on syytä muistaa, että kansainvälistyminen ja globalisaatio eivät ole vähentäneet äidinkielen osaamisen merkitystä. Itse pidän äidinkielen taitoa yhtenä merkittävimmistä kaikista peruskoulussa ja lukiossa hankkimistani. Sitä tarvitaan jo opinnoissa, ja äidinkielen osaamista arvostavat myös työnantajat.

Monia työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja ei opi tunneilla tai voi osoittaa koulutodistuksin. Minulle erityistä iloa ja hyötyä onkin ollut etenkin luottamustehtävistä, joissa toimin jo peruskoulu- ja lukiovuosinani. Osin niiden ansiosta pääsin mukaan myös yliopiston tutortoimintaan, mikä taas edesauttoi sitä, että tulin myöhemmin valituksi venäjän oppiaineen ja nykykielten laitoksen hallinnollisiin tehtäviin. Harrastus- ja järjestötoiminta sekä luottamustoimet ovat kaikki meriittejä, jotka voivat olla avuksi myös työnhaussa.    

Valmistun kuluvan kuun lopussa. Tällä hetkellä haluaisin asua ja työskennellä Suomessa, mutta on hyvin mahdollista, että päädyn vielä tulevaisuudessa töihin ulkomaille. Ulkoministeriön lisäksi työtehtävät muualla valtionhallinnossa kiinnostavat. Olen myös haaveillut opintojen jatkamisesta. Haluaisin jossain vaiheessa monipuolistaa osaamistani jollain "yleisemmällä", mikä voisi olla esimerkiksi oikeustieteellisiä opintoja. Aika näyttää, miten käy − unelmia saa ja pitää aina olla!

Uskon, että opintoja ja ammattia koskevissa valinnoissa kannattaa seurata eniten sitä, mikä tuntuu kiinnostavalta. Mielenkiinto tekee tyytyväiseksi ja sen avulla jaksaa myös pyrkiä eteenpäin. Mielestäni elämässä ei ylipäätään kannata liikaa laskelmoida, vaikka opiskelupaikkaa ja oppiaineita valitessa on luonnollisesti tärkeää ottaa selvää, millaisiin tehtäviin tutkinnolla voi työllistyä ja onko mahdollisella aineyhdistelmällä kysyntää työmarkkinoilla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että valinnat ovat harvoin pysyvästi toisensa poissulkevia ja tuskin mitkään opinnot menevät koskaan täysin hukkaan, vaikka huomaisi päätyneensä väärältä tuntuvalle alalle. Työelämässäkin yllättävien asioiden ja tehtävien välille voi löytyä yhteyksiä, ja vaikuttaa siltä, että harva omasta (ja voisin olettaa, että myöskään harva nykyisten lukiolaisten) ikäluokasta sijoittuu valmistuttuaan loppuelämäksi yhteen tehtävään tai edes yhden alan tehtäviin.

Toivon kaikille Kuhmon lukiolaisille onnea ja menestystä opintoihin ja erityisesti abeille tsemppiä opiskelupaikan valintaan ja hakemiseen. Liekö aika kullannut muistot, mutta ainakin minä muistelen lukiovuosia suhteellisen huolettomana aikana, jona oli mahdollista opiskella eri aineita monipuolisesti eikä kaikkia valintoja ollut tarvetta ottaa yhtä vakavasti kuin myöhemmin. Nauttikaa lukioajasta, kun sitä vielä on!

Outi Ohtonen

Alla muutama linkki, joista voi lukea lisää venäjän kielen opiskelusta Helsingin yliopistossa ja kokemuksistani kieli- ja korkeakouluharjoitteluissa.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Wanhojen tanssit, valmistautuminen osa 2

Kolmannen jakson alussa aloitettiin Wanhojen tanssien harjoittelu Tuupalan koululla. Kaikille löytyi parit ja tanssijoina on monen ikäluokan oppilaita. Melkein kaikki kakkoset osallistuvat tansseihin ja pareja onkin hieman yli 20. Lisäksi Wanhojen tiimoilta on kaikenlaisia muitakin järjestelyitä tehtävänä, joista vastuussa ovat oppilaat. Näihin sisältyy esim. tanssijoiden vierailu kouluilla ja muissa paikoissa.


Tanssia harjoitellaan samaan aikaan kuin muitakin kursseja samassa palkissa ja myöhemmin on tulossa lisäharjoituksia. Kuitenkin kurssi on hauska ja erilainen kuin normaalit oppiaineet, eli suht helposti saa kurssinkin. Ja tietenkin opitut tanssit saa esittää sitten hienosti Kuhmo-talolla. Opettajanamme toimii Maija Palsio.

Maija näyttää mallia Helin kanssa

Tanssiminen on ollut todella hauskaa ja mielenkiintoista, harjoituksetkin ovat sujuneet hyvin. Ja vaikka joittekin tanssien harjoittelussa alku olisi ollut kankea, näyttää kaikilla oppilailla kuitenkin tanssi sujuvan. Tansseja kertaillaan ja hiotaan monta kertaa ennen itse esitystä, joten ei tarvitse panikoida etteikö niitä oppisi. On kaikki ne ennenkin oppinut. 


Oman tanssin suunnittelu on hyvässä vaiheessa. Suunnittelua ja opettelua jatketaan edelleen. Oppilaat siis itse tekevät oman tanssin koreografian, joten tanssissa on tilaa omaperäisyydelle. Harjoittelu tapahtuu osittain kurssiaikataulun ulkopuolella. Tanssista onkin tulossa mahtava!

Itse Wanhojen tanssit pidetään 15.2.2013 illalla. Lisäksi oppilaille järjestetään erillinen päivänäytös. Tansseista lisää infoa lähempänä tapahtumaa.

Tässä vielä muutamia kuvia viime vuoden tansseista.

Punainen oli suosittu mekon väri.


Wanhat 2012

Lukion Facebook-sivulla on muutamia videoita aiempien vuosien tansseista. Tästä linkistä voi esim. katsella viimevuotisen tanssin nimeltään Cicapo
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...